Reissu osa 5. (24.5)

Tuli pieni tauko juttuun..
mutta näin se reissu meni sunnuntaina 24.5.

Oli siis pelipäivä ja meillä ei ollut lippuja vieläkään.

Ei muuta kuin n. 5 tuntia ennen peliä Villa Parkille etsimään niitä kadonneita lippuja. Oli muuten reissun paras päivä myös sään suhteen (n. 25 C ja aurinko paahtoi)

No perinteinen käynti lipputoimistossa kuului tähän rutiiniin ja taas sama juttu SOLD OUT, ja hymy.. taasko tuo hullu suomalainen tulee tänne kyselemään.

Jotain oli tehtävä, no yrittänyttä ei laiteta, tehdään lappu. Tuolla sitä oltiin.

Se oli jotain tälläistä, We want to buy two tickets.
Ja Joonalle lappu kouraan, pakkohan jonkun on myydä "pikkupojalle" lippu.

No siinä VillaParkin kaupan edessä tuli sitten seisoskeltua muutama tunti.

Pari kaveria siinä kävi, ja kyseli mitä olin valmis maksamaan lipusta. Mitään valmista ei tullut.
Parhaat hinnat olivat 120 punnan paikkeilla per lippu. (Lähipub)

Yksi Nigerialainen tuli juttusille, oli lippua vaille. Oli kuulemma Martinsin kaveri ja halusi tulla peliin, samat ongelmat oli hänellä.

Sitten tuli yksi 40-50 vuotias kaveri juttusille, hänen kaverillaan oli yksi lippu hyvällä paikalla myynnissä Holtea vasta päätä päädyssä. Ei muuta kuin ostin sen lipun normaalilla hinnalla ja ajattelin, että Joona voi mennä peliin ja minä juon Bitteriä lähipubissa pelin ajan suruun.

Näin jälkikäteen se olisi ollut kyllä erittäin huono idea, koska Joona olisi ollut pahassa purjeessa yksin pelissä. Koska tuo engelska lähtee vielä huonommin kuin minulta.

Sitten tuli joku iso porukka kaupan viereen ja he huomasivat meidän lapun. Ajattelin mitähän venäläisiä nuokin on. Anteeksi Belgialaiset Aston Villan kannattajat te kuulostitte aivan naapureiltamme itäpuolelta.

Saimme ostettua heiltä kaksi hyvää lippua Holten sivustalta, loistavat paikat. Ja normaalihinnalla, lisäksi olisimme saaneet liput HoltePubin iltatilaisuuteen, johon kokoontuivat kaikki ulkomaalaiset Villa kannattajat. (Mutta minulla oli alaikäinen mukana, joten jätimme homman väliin).

Tilanne oli vähän muuttunut, nyt minulla oli ylimääräinen lippu!

No siitä pääsi eroon helpolla, myin n. 60 vuotiaalle kannattajalle lipun normihinnalla.
Valitettavasti Nigerialainen kaveri ei ollut lähettyvillä.

Tunti peliin ja olo oli huojentunut.
Mutta kyllä oikeasti päivä oli aika stressaava kun ei ollut lipuista tietoa.

Ei muuta kuin sisälle Holte Endiin.



Tunnelma oli jo puoli tuntia peliä ennen aika jännittynyt, Newcastlen kannattajat kannustivat omiaan ja Villan fanit "huusivat" Newcastlen suohon aina halutessaan.


Tippa tuli ennen peliä silmäkulmaan, kun Martin Laursen sai Villa Parkin räjähtämään tullessaan kentälle viimeistä kertaa hyvästelmään Villan kannattajat. Hieno hetki!
Vastaavanlainen tilaisuus oli samaan ainaan Anfield Roadilla, jonka eräs nimeltä mainitsematon manageri pilasi. Varmaan hieno hetki Samille lopussa kun pääsi kentälle.

Mahtava tunnelma Holtessa!!

Pelissähän ei ollut mitään suurempaa intohimoa Villalla, ainoastaan kiusaajan rooli.
Mutta kyllä Newcastle oli haluton, tilanteen huomioon ottaen.

Fanit uskoivat säilymiseen ja kannustivat Newcastlea, ja vastaavasti Villa fanit huusivat koko ajan.

Eka jaksolla Villan puolustus oli aika surkea ja Newcastle oli pari kertaa lähellä tehdä maalin.
Sitten kävi Juudaksella kauhea munkki ja veto olisi mennyt reilusti ohi, mutta muutti Newcastlen pelaajasta suuntaa ja meni maaliin.


Pelin kulku muuttui, Newcastle meni selvästi paniikkiin. Ja Villan peliin tuli rauhallisuutta.

Ja AV fanit alkoivat huutamaan Newcastlen faneille, että te tiputte ja "vilkuttelut päälle".
Kyllä vastustajia varmaan v..tti.

Toisella jaksolla peli ei oikeastaan muuttunut mitenkään, N oli vieläkin huonompi ja tyytyi kyllä helpolla tippumiseen.

"Vilkutteluja" tuli sopivin välein ja Shearerkin sai osansa Holten kannustuksesta. Toinen jakso oli sellaista peliä, että enemmän seurasin fanien käyttäytymistä kuin peliä.
Loistavaa viihdettä.

Lopussa koko joukkue tuli takaisin kentääle perheineen ja porukka (paitsi Newcastlen kannattajat) seisoaltaan taputtivat gladiaattoreille.

Ja ei muuta kuin iltalenkille keskustaan..kuten kaikki tiedätte ja nyt mentiin alkuasukkaiden perässä sitä kuuluisaa suorinta reittiä. Loistava päivä, joka kruunattiin Pizzalla keskustassa, Pizzakin oli aivan loistava kaikilla.

Paluupäivä oli aika karu, loistavat viisi päivää Birminghamissa vaihtui tosi kypsään reissuun takaisin Suomeen.
Kruununa oli n. kuusi tuntia odotusta Kööpenhaminassa.

Yksi vihje Köpikseen:
Oltiin siinä urheilupubissa syömässä hampurilaisateriat + juomat (olut ja cokis). Oli ihan kohtuullista, lähes kuin American Dinnerissä.
OK, oli pakko syödä, koska odotus oli niin pitkä, mutta laskun tullessa, suu loksahti auki....lähes 50 Euroa!!

Kuvat tulee mukaan viikonloppuna!